Siirry suoraan sisältöön

Pälkäneen alueellinen vesienhoitosuunnitelma (Suvi-hanke) 2022-2032

Suvi-hanke, Vesienhoitosuunnitelma

Esipuhe

Sydän-Häme on tunnettu kauniista ja kirkkaista vesistöistään. Alueen vesistöt ovat Kokemäenjoen vesistön latvavesiä ja soiden osuus on vähäinen. Järvien tilassa on kuitenkin havaittu huolestuttavaa kehitystä, minkä vuoksi valuma-alueilla tarvitaan toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi.

Pälkäneellä hajakuormitus on merkittävin vesistöjen tilaan vaikuttava tekijä. Kuormitus on monilla järvillä suurempaa kuin järven ekologisen tilan pysyminen hyvänä edellyttäisi.

Syksyllä 2020 Luopioisten Säästöpankkisäätiö teki aloitteen alueellisen vesienhoitohankkeen käynnistymiseksi. Sydän-Hämeen upeat vesistöt SUVI-hanke käynnistyi joulukuussa 2020. Kumppaneina ovat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry sekä Pälkäneen kunta. Vesienhoito on yksi Luopioisten Säästöpankkisäätiön kärkihankkeista, jota säätiö tulee rahoittamaan pitkäjänteisesti.

SUVI-hanke on ensimmäisen toimintavuotensa aikana lisännyt tietoisuutta vesistöjen tilasta ja vesienhoidon merkityksestä. Hanke on myös onnistunut vapaaehtoisverkoston luomisessa sekä eri sidosryhmien yhteistyön rakentamisessa.

SUVI-hanke on koonnut olemassa olevaa tietoa ja teettänyt tutkimuksia erityisesti Pälkänevedellä ja Kukkialla, sillä nämä vesistöt ovat keskeisimmät Pälkäneen elinvoimaisuuden kannalta. Tutkimustieto on koottu tähän vesienhoitosuunnitelmaan.

Teksti Marja-Liisa Suomalainen, Hanna Alajoki (ekologinen tila ja tavoitteet), Kirsi Kuoppamäki (asiantuntijalausunnot kuvineen), muut kuvat Suomen ympäristökeskus, Hanna Alajoki/KVVY ja Pirkanmaan ELY-keskus sekä Kati Ahonen.

Johdanto

Vesistöt tuovat elinvoimaa

Sydän-Häme on tunnettu kauniista ja kirkkaista vesistöistään. Alueen vesistöt ovat latvavesiä ja soiden osuus valuma-alueella on vähäinen.

Pälkäneellä, kuten muuallakin Suomessa hajakuormitus on nykyisin merkittävin vesistöjen tilaan vaikuttava tekijä. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämän hajakuormituksen seuraukset näkyvät Pälkäneelläkin veden värin tummentumisena ja samentumisena, muutoksina kalastossa ja kasvillisuudessa sekä sinileväkukintoina ja kasvillisuuden lisääntymisenä.

Pälkäneelle kesäisin tulevat kesäasukkaat ovat tärkeitä asiakkaita paikallisille yrittäjille ja tätä kautta koko kunnan elinvoimaisuudelle. Pälkäneellä on noin 4 200 kesäasuntoa, vakituisia asukkaita on noin 6 500.

Kesämökillä vietetään Suomessa keskimäärin 79 päivää vuodessa. Kausiasukas investoi mökkiinsä noin 2500 euroa ja kuluttaa päivittäistavaroita noin 2000 eurolla vuodessa. Kesäasuntojen määrän huomioiden kausiasukkaiden vaikutus alueen elinkeinoelämään on vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa. Moni paikkakunnan palvelu on riippuvainen kausiasukkaiden tuomasta liikevaihdosta.[1]

[1] Lähde: FCG Finnish Consulting Group Oy. Mökkibarometri 2016. Saaristoasiain neuvottelukunta ja Maa- ja metsätalousministeriö.

Kausiasukkaiden viihtyminen Pälkäneellä on pitkälti riippuvaista vesistöjen tilasta. Jos sinileväkukinnot estävät saunomisen ja uimisen kahden viikon ajalta, vähenee potentiaalinen mökkeilykausi kuudenneksella. Euroina tämä tarkoittaa kolmea ja puolta miljoonaa.

SUVI-hanke luo pohjaa pitkäjänteiselle vesienhoitotyölle

Pälkäneellä käytiin vuonna 2018 alustavaa keskustelua koko kunnan alueen kattavasta vesiensuojeluhankkeesta. Kesällä 2020 Luopioisten Säästöpankkisäätiö teki aloitteen työn käynnistämisestä. Vuoden 2021 alussa käynnistyi Suvi-hanke, jonka vastuullisena toteuttajana on Luopioisten Säästöpankkisäätiö ja kumppaneina Pälkäneen kunta sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

Hankkeen tärkeimpiä sidosryhmiä ovat alueen maa- ja vesialueiden omistajat, ranta-asukkaat sekä vesienhoitoon liittyvät muut toimijat. Hankeryhmässä ovat mukana MTK Pirkanmaa, MTK Luopioinen, MTK Pälkäne, Aitoon Kalastuskunta, Kukkian Suojeluyhdistys ry, Pälkäneen Pitkäjärven Kunnostusyhdistys ry, Pälkäneen Yrittäjät ry, Luopioisten Yrittäjät ry, KVVY ry, Pirkanmaan ELY-keskus, Vanajavesikeskus (FresHabit Kukkia -hanke), ProAgria Etelä-Suomi, Pirkanmaan Metsäkeskus.

Hankkeen tavoitteina ovat Pälkäneen alueen hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan huononemisen torjuminen sekä hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen tilan parantaminen, Pälkäneen vesistöjen arvon nostaminen alueen elinvoimaisuuden lähtökohtana, alueen eri toimijoiden yhteisöllisyyden lisääminen yhteisen vesiensuojelutyön kautta. Hankkeessa luodaan pohja ja verkostot alueen pitkäjänteiselle vesienhoitotyölle. Tämä vesienhoitosuunnitelma on yksi hankkeen toimenpiteistä.

LATAA PDF-TIEDOSTONA

PÄLKÄNEEN ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA 2022-2032

1 kommentti artikkeliin “Pälkäneen alueellinen vesienhoitosuunnitelma (Suvi-hanke) 2022-2032”

  1. Hei!
    Äikkäänselkä on selvästi ankaran humuskuormituksen kohteena koska alkuperäinen sorapohja alkaa olla paikoin 2-3 sentin turvelietteen peittämä. Syvänteissä sitä todennäköisesti on vielä runsaammin. Esim ravuille jo muutaman millin turveliete on tuhoisaa. Seuraavaksi kuolevat pohjalla elävät selkärangattomat ja seuraavaksi niitä ravinnokseen käyttävät linnut. Vesilintuja näkyykin järvellä niukasti. Olen mökkeillyt Äikkäänselällä vasta tämän kesän joten en ole ehtinyt penkoa mistä turvekuormitus on peräisin. Onko tästä jotain tietoa ja onko jotain jo tehty asian eteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.